Runebergin tortut

Runebergin päivä lähestyy, ja näin viikonloppuna oli hyvin aikaa leipoa runebergin tortut valmiiksi. En ole aiemmin ollut suuren suuri runebergin torttujen ystävä, mutta tähän tuli muutos viime vuonna, kun rohkaistuin leipomaan niitä itse. Tänä vuonna mentiinkin siis jo rutiinilla, ja hyvinhän ne maistuivat jälleen.

Runebergin tortut

Taikina:

200 g voita

2 dl sokeria

2 kananmunaa

2 dl vehnäjauhoa

3 dl mantelia (jauhetta/rouhetta/lastuja) ja keksinmuruja

(leivinjauhetta)

Kostutus:

1 dl vettä

0,5 dl punssia

2 rkl sokeria

Koristeeksi:

vadelmahilloa

(valmista) sokerivesikuorrutetta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisäät munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää nekin taikinaan.

Annostele taikina muotteihin (esimerkiksi muffinivuoat käyvät hyvin), paina jauhotetulla sormella keskelle kolo ja laita koloon nokare vadelmahilloa.

Paista 200°C:ssa noin 15 minuuttia.

Valmista kostutusliemi torttujen paistuessa. Kuumenna vesi ja sokeri kattilassa niin, että sokeri liukenee veteen. Lisää punssi. Kostuta tortut pullasudilla heti uunista tultuaan.

Tee sokerivesikuorrutteella torttuihin rengas, ja lisää renkaan keskelle vielä nokare vadelmahilloa. Sitten vain herkuttelemaan!

***

Sokerista voi osa olla esimerkiksi fariinisokeria tai muuta tummaa sokeria. Itse laitoin puolet tavallista hienosokeria ja puolet fariinisokeria. Leivinjauheen olen laittanut ohjeeseen sulkuihin, sillä tarkoitukseni oli kyllä lisätä sitä taikinaan, mutta se pääsi kuitenkin unohtumaan. Tortut onnistuivat varsin hyvin ilman sitäkin, mutta jos haluat leivinjauhetta kuitenkin käyttää, niin uskoisin sopivan määrän olevan 1–2 teelusikallista.

Mantelina käytin itse noin pari ruokalusikallista mantelilastuja ja 50 grammaa mantelijauhetta. Mantelilastuja murensin hieman sormieni välissä. Keksinä käytin viime vuonna hyväksi havaittua Bastognea, joita murskasin taikinaan kuusi kappaletta. Nuo Bastogne-keksit maistuvat kandisokerille ja kanelille, joten ne antavat taikinalle oman herkullisen vivahteensa. Voisikohan näitä jo näin kahden vuoden jälkeen alkaa nimittää runebergin torttujeni salaiseksi ainesosaksi? ;)